Täytyy myöntää - aamulla jännitti niin, että vatsaan sattui. Mitä jos en tykkäisi paikasta, ihmisistä, tehtävistä, en sitten mistään? Miten kestäisin kaksi kuukautta vailla motivaatiota ja mukavia ihmisiä ympärilläni? Tai mitä jos minusta tehtäisiin pelkkä kahvia hakeva juoksupoika, jolla ei olisi muuta tekemistä kuin pyyhkiä pölyjä ja päivitellä facebookissa tylsyyttään?

Onneksi yksikään kauhuskenaarioni ei käynyt toteen - paikkahan on mahtava! Työkaverini ottivat minut niin sanotusti avosylin vastaan, ja perehdyttivät minut työpaikan meininkiin loistavasti. Tunnelma on rento, mutta enpä jäänyt silti tyhjänpantiksi! Lounasbreikin jälkeen pääsin nimittäin heti ensimmäiselle juttukeikalleni tekemään katugalluppia! Olen niiiin onnellinen, että minuun ei suhtauduta pelkkänä tyhjänpäiväisenä harjoittelijana jolle ei uskalla antaa minkään näköisiä itsenäisiä tehtäviä. Ideoitani kuunnellaan ja neuvoja satelee juuri sopivasti ;)
 |
Eilinen dinner, made probably in heaven. |
Tänään tarkoitus on lähteä vielä metsästämään sitä kuuluisaa puhelinliittymää, sekä uusia kenkiä. Olen nimittäin kirjaimellisesti kävellyt Converseni puhki! :--D
Adios!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti