Busy days

Huhu, kiirettä on pitänyt muutaman päivän! Tekemistä on riittänyt, ja uusia juttujakin on tullut vastaan!

Maanantaina kirjoittelin juttuja ja askartelin postituspusseja lehdille. Tiistaina toinen lehti tuli painosta, joten pääsin sulkemaan postituspusseja ja tutustumaan Espanjan postilaitokseen. Sen voin sanoa, että täällä postivirkaililijoiden vauhti on verrattavissa kilpikonnaan, ja intohimo työtä kohtaan on hyvällä tuurilla nähtävissä mikroskoopilla. Saimme lehdet kuitenkin postiin, ja pääsin ottamaan valokuvia tiistaimarkkinoista markkina-aiheista artikkelia varten!

Illalla sitten kipitin zumbasta (kyllä, menin sinne ja se oli itse asiassa hauskaa!) kotiin, ja muutaman tunnin kuluttua hipsin juna-asemalle, ja matkasin lentokentälle hakemaan perhettäni! Reissu venähti pitkäksi, kotona olimme vasta hieman ennen yhtä.

Keskiviikkonakin pääsin tutustumaan uuteen työtehtävään: oikolukemiseen. Toisen lehden koevedos pitää lukea, ja kaikki kielivirheet merkitä papereihin.
Olen toki ehtinyt keskittyä myös kirjoittamiseen. On tosi kiva, että pääsen tekemään ja oppimaan uusiakin juttuja. Täällä ei kyllä ehdi kyllästyä!

Postituspussitehtaalta päivää! 

Nyt alkaa muutaman päivän perheloma, huomisen saan nimittäin vapaaksi, jottei vanhusten ja siskon tarvitse yksinään viilettää ympäri Fuengirolaa. Suunnitelmissa on ainakin eläintarhareissu, rannalla löhöilyä ja paljon, paljon shoppailua!

Palataan viimeistään maanantaina!

Terhi

Kuvia sateisesta Espnajasta

Täällä on satanut viimeiset kaksi päivää. Oikeastaan saderintama alkoi ilmoitella itsestään jo lauantaina harvinaisen pilvisen päivän avulla, ja sunnuntaina herätessäni satoi kaatamalla. Ja taukoamatta aina iltaan asti.

Sen ainoan sateettoman tunnin, jolloin aurinkokin jopa pilkisti, käytin hyväkseni vetämällä adidakset jalkaan ja ryntäämällä lenkille Castillo Sohailia kohti. Muutamia pisaroita ropisi yhä taivaalta, mutta se ei haitannut. Olisin tullut mökkihöperöksi jossen olisi päässyt ulos edes tuon tunnin ajaksi!

Maanantaikin näytti, noh, maanantailta. Pilvistä, pelkkiä suuria lammikoita normaalisti niin eloisan feria-alueen parkkipaikalla. Aurinko pilkisteli vain hiukan pilvien välistä, kun kävelin töihin, ja melkein heti sisään päästyäni kaatosade alkoi. Ja kesti iltaan asti, välillä heikompana ja välillä kattoa rummuttavina kuuroina. 

Onneksi tänä aamuna pilvet ovat jatkaneet matkaansa, Fuengirolan taivas on sininen ja aurinko paistaa. Ajoitus sateen lakkaamiselle on loistava: yöllä nimittäin haen äitini, isäpuoleni ja pikkusiskoni lentokentältä! Siis mikäli selviydyn siitä zumbatunnista, jolle työkaverini aikoo minut illalla raahata, hengissä...

Terhi

Lazy saturday

Perjantaina oltiin ulkona porukalla vähän tuulettumassa. Päädyimme ihanaan, pieneen Italialaisravintolaan, ja söimme oikein pitkän kaavan mukaan! Kello oli jo yksi, kun jatkoimme matkaa ravintolasta kohti baaria, jossa kävimme sivistyneesti juomassa yhdet drinkit (+baarimikon tarjoamat shotit).

Markkinoiden jälkeen on melko karun näköistä...

Aamulla kyllä huomasi, että nukkumaan pääsi vasta neljän aikaan aamulla, ja raahauduin sängystä ylös vasta yhdentoista maissa. Ja koko päivän olo oli ihan veltto ja väsynyt, mutta uskon vakaasti että päivän pilvisyys ja harmaus vaikuttivat asiaan vahvasti!

Olisi kyllä ehkä kannattanut nukkua pidempään, sillä parvekkeeltani avautui näkymä lauantain kirpputorimarkkinoille. Ei muuta kuin vaatteet päälle ja kiertelemään!

Nämä söpöydet tarttuivat itselleni mukaan, ja lisäksi hieman tuliaisia
Suomeen vietäviksi. ;--)

Kotiin palattuani olin ihan puhki, ja siestailin kirjan ja päiväunien parissa hyvän aikaa ja keräsin voimia ruokakauppareissulle. Täällä ruokakaupassa käynti oikeasti mekeimpä menee punttitreenistä (ainakin tällaiselle antibodaajalle), kun täytyy kantaa paria ruokakassia sekä viiden litran vesikanisteria!

Loppulauantai kului hienon aikaansaamattomasti koneen ääressä, ensin nettikahvilassa jäätelökahvin kanssa ja kotona Simsin parissa <3

Tänään on tarkoitus olla puuhakkaampi päivä. Kämppäni on ihan oikeasti kuin pienen pyörremyrskyn jäljiltä, ja jalkani kaipaavat kipeästi tuttua rantaviivan juoksureittiä!

Terhi