Ja kosteusvoiteen.
Ja luomivärisetin.
Hups.
No, mutta pointtini oli, että eilen työpäivä oli aamusta loppuun asti rauhallinen ja kiireetön. Tänään taas aamuni alkoikin jo melko vauhdikkaasti. Työpaikallani nimittäin tajuttiin, että minulta puuttuu Espanjan NIE-numero. Käsittääkseni se tavallaan vastaa suomen sosiaaliturvatunnusta, mutta en laittaisi pääätäni pantiksi siitä, että tuo määritelmä on numerolle oikea.
Joka tapauksessa tänä aamuna lähdimme työpaikkamme ainoan Espanjalaisen ihmisen kanssa kohti poliisiasemaa, pankkia ja sosiaalivirastoa. Ei kuulosta kovin pahalta, vai?
Entä tämä: Feria-alueella on markkinapäivä, ja joka ikinen kaupungin parkkipaikka on täynnä.
Juoksimme siis yli tunnin virastosta toiseen papereita täytellen ja kopioita otellen. Välillä meinasin räjähtää silmittömään nauruun: täytin vain papereita, joita työkaverini ulkkasi minulle, ja kuuntelin kiivasta Espanjankielistä keskustelua ymmärtämättä sanaakaan. Sitten taas juostiin toiseen paikkaan. Huh!
Espanjassa poliisilaitoksella asiointi on hyvin erilaista Suomeen verrattuna. Ilmeisesti tarkoitus oli ottaa vuoronumero, mutta ihmiset vain vyöryivät vapautuville tiskeille epäloogisessa järjestyksessä. Lisäksi kaikkeen, mihin liittyy kaavakkeita tai papereita, menee yleensä aikaa vähintään kaksi päivää. Niin myös NIE-numeroni hankkimiseen, joten huomenna reipas aamulenkkeily paikasta A paikkaan B on taas tiedossa!
Onneksi työpäivä muuten jatkui taas rauhallisissa merkeissä, ja illalla suunnitelmissa on juoksulenkki merenrantaa pitkin.
Se aamuisen virastorumban vauhti ei ihan riittänyt juoksuintoni laannuttamiseeen! ;--)
Terhi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti