Ensimmäistä kertaa Espanjaan saapumisen jälkeen en yöllä herännyt kertaakaan ennen kuin herätyskello soi! Kiitos siitä taitaa kuulua yhdeksän kilometrin iltalenkille. Aamulla olikin niin levännyt olo, ettei ajatus eilisen poliisiasemaravin uusimisesta hirvittänyt ollekaan. Siis ennen kuin saavuin työpaikalle.
Ovesta sisään astuttuani nimittäin selvisi, että tänään ajelisimme auton sijaan skootterilla. Sen perusteella mitä olen Espanjan liikennekäyttäytymistä tarkkaillut ajattelin, että tässä käy vielä huonosti. Mutta jälleen kerran luuloni osoittautuivat vääriksi: pääsimme etenemään nopeammin kuin autolla, löysimme paremmin parkkipaikat, ja olihan skootterilla ajelu nyt kertakaikkiaan hauskaa!
Täällä yksikään päivä ei taida olla samanlainen. Ja se on aivan mahtavaa.
With love,
Terhi
Heip, löysin juuri tänään blogisi, olen itse asustellut viime vuonna 4 kuukautta Teneriffalla Puerto de la cruzissa ja olin myös työharjoittelussa (ja teen vasta nyt harjoitteluraporttia). Tuli vain mieleeni kun kerroit että olit tuota katugalluppia päässyt tekemään niin onko siellä niin paljon suomalaisia että pystyit sen tekemään suomeksi vai haastattelitko englanniksi?
VastaaPoistaMoikka! Täällä Los Bolichesissa kun kävelee, niin toisinaan tuntuu ettei vastaan astelekaan muita kuin suomalaisia! Eli ihan Suomeksi sain gallupini tehtyä, kun sellaisista takuuvarmoista Suomalaisten kantapaikoista lähdin haastateltavia hakemaan. :--)
Poista