Täällä on satanut viimeiset kaksi päivää. Oikeastaan saderintama alkoi ilmoitella itsestään jo lauantaina harvinaisen pilvisen päivän avulla, ja sunnuntaina herätessäni satoi kaatamalla. Ja taukoamatta aina iltaan asti.
Sen ainoan sateettoman tunnin, jolloin aurinkokin jopa pilkisti, käytin hyväkseni vetämällä adidakset jalkaan ja ryntäämällä lenkille Castillo Sohailia kohti. Muutamia pisaroita ropisi yhä taivaalta, mutta se ei haitannut. Olisin tullut mökkihöperöksi jossen olisi päässyt ulos edes tuon tunnin ajaksi!
Maanantaikin näytti, noh, maanantailta. Pilvistä, pelkkiä suuria lammikoita normaalisti niin eloisan feria-alueen parkkipaikalla. Aurinko pilkisteli vain hiukan pilvien välistä, kun kävelin töihin, ja melkein heti sisään päästyäni kaatosade alkoi. Ja kesti iltaan asti, välillä heikompana ja välillä kattoa rummuttavina kuuroina.
Onneksi tänä aamuna pilvet ovat jatkaneet matkaansa, Fuengirolan taivas on sininen ja aurinko paistaa. Ajoitus sateen lakkaamiselle on loistava: yöllä nimittäin haen äitini, isäpuoleni ja pikkusiskoni lentokentältä! Siis mikäli selviydyn siitä zumbatunnista, jolle työkaverini aikoo minut illalla raahata, hengissä...
Terhi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti